D-vitamiinin puutos: tavallisia oireita

16.4.2025

81 Näyttöä

TallennaTallennettuPoistettu 0

Voisitko kärsiä D-vitamiinin puutoksesta tietämättäsi? Tunnista oireet ja riskit

D-vitamiini, jota usein kutsutaan ”aurinkovitamiiniksi”, on rasvaliukoinen vitamiini, joka toimii kehossa pikemminkin hormonina kuin pelkkänä ravintoaineena. Sen tunnetuin tehtävä liittyy kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaan sekä luuston terveyden ylläpitoon.¹ Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin paljastanut, että D-vitamiinireseptoreita (VDR) esiintyy lähes kaikissa kudoksissa ja soluissa, mukaan lukien immuunisolut, lihassolut, aivosolut sekä sydän- ja verisuonijärjestelmän solut.³ Tämä laaja-alainen esiintyminen viittaa siihen, että D-vitamiinilla on paljon monipuolisempia fysiologisia tehtäviä kuin aiemmin on ymmärretty, vaikuttaen muun muassa immuunijärjestelmän toimintaan, lihasvoimaan, mielialaan ja mahdollisesti sydän- ja verisuoniterveyteen.⁷

Sisällysluettelo

D-vitamiinin puutos on maailmanlaajuisesti yleinen ongelma, ja se koskettaa merkittävää osaa väestöstä erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa, missä auringonvalon määrä on rajallinen suurimman osan vuotta.⁹ Miljoonat ihmiset saattavat kärsiä riittämättömästä D-vitamiinin saannista tietämättään, sillä oireet voivat olla epämääräisiä ja kehittyä hitaasti. Jatkuvaa väsymystä, selittämättömiä lihas- tai nivelkipuja tai toistuvia flunssia ei välttämättä osata yhdistää D-vitamiinin puutteeseen, vaan ne saatetaan virheellisesti liittää ikääntymiseen, stressiin tai muihin elämäntilanteen haasteisiin.⁷ Näiden usein huomiotta jäävien oireiden tunnistaminen voi kuitenkin olla ensimmäinen askel kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia. On myös tärkeää huomioida, että puutoksen riskiin vaikuttavat monet tekijät pelkän ruokavalion ja auringonvalon lisäksi. Ikääntyminen heikentää ihon kykyä tuottaa D-vitamiinia, ja tietyt sairaudet, kuten suolistosairaudet (esim. keliakia, Crohnin tauti) tai munuaisten ja maksan vajaatoiminta, voivat häiritä vitamiinin imeytymistä tai aktivoitumista.¹¹ Myös ylipaino, tumma ihonpigmentti ja tietyt lääkitykset voivat altistaa puutokselle.¹

D-vitamiinin puutos voi ilmetä monin eri tavoin, ja oireet ovat usein epäspesifisiä, mikä tarkoittaa, että ne voivat liittyä myös moniin muihin tiloihin. Tämä korostaa verikokeen merkitystä puutostilan diagnosoinnissa.¹ Alla on lueteltu yleisimpiä D-vitamiinin puutokseen yhdistettyjä oireita ja terveysriskejä, jotka perustuvat tämänhetkiseen tieteelliseen näyttöön:

Jatkuva väsymys ja lihasheikkous: Vaikeudet päivittäisissä toiminnoissa, kuten portaiden nousemisessa tai tuolilta ylös pääsemisessä, sekä yleinen energian puute ja uupumus.⁷
Luu- ja nivelkipu: Erityisesti selässä, lonkissa, kylkiluissa ja jaloissa tuntuva jomottava kipu, joka voi pahentua painettaessa. Puutos aiheuttaa luun pehmenemistä (osteomalasia).⁷ Voi olla yhteydessä myös nivelrikon tai nivelreuman oireisiin.²⁰
Mielialan muutokset: Yhteys masennukseen, ahdistukseen ja kausiluonteisiin mielialanvaihteluihin (SAD). D-vitamiini vaikuttaa aivojen toimintaan ja välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, säätelyyn.⁵
Heikentynyt immuunitoiminta: Lisääntynyt alttius infektioille, erityisesti hengitystieinfektioille, kuten flunssalle ja keuhkokuumeelle. Lisäravinteiden käyttö on yhdistetty pienentyneeseen riskiin.⁷ Varhaisen elämän puutos saattaa lisätä autoimmuunisairauksien riskiä.³¹
Kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski: Havainnoivissa tutkimuksissa matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja sydäntapahtumiin. Eräässä tutkimuksessa (<15 ng/mL) riski oli 62 % korkeampi.⁴ Yhteys on erityisen selvä henkilöillä, joilla on jo kohonnut verenpaine.⁴

On huomattava, että joidenkin tilojen, kuten masennuksen tai ylipainon, ja D-vitamiinin puutoksen välillä voi olla kaksisuuntainen yhteys. Puutos voi pahentaa tilaa, mutta tilaan liittyvät elintavat (esim. vähäinen ulkoilu masennuksessa) tai fysiologiset muutokset (esim. vitamiinin varastoituminen rasvakudokseen ylipainossa) voivat myös johtaa matalampiin D-vitamiinitasoihin.¹⁵ Tämä monimutkainen vuorovaikutus vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden selvittämistä pelkkien oireiden perusteella.

Taulukko 1: D-vitamiinin puutokseen Liittyviä Oireita ja Tutkimuslöydöksiä

Oire/Riski	Kuvaus	Tutkimuslöydöksiä/Huomioita
Väsymys/Lihasheikkous	Yleinen uupumus, voimattomuus, lihaskivut (myalgia), erityisesti reisien ja olkavarsien heikkous (proksimaalinen heikkous).	Yhteys tasoihin <30 ng/mL (~75 nmol/L) erityisesti naisilla.¹⁴ Eräässä tutkimuksessa 89 % väsymystä raportoivista sairaanhoitajista oli D-vitamiinin puutos.³⁴
Luu-/Nivelkipu	Jomottava kipu luissa (erityisesti selkä, lonkat, jalat, kylkiluut), pahenee painettaessa. Nivelkipu.	Aiheuttaa luun pehmenemistä (osteomalasia).¹ Yhteys polven nivelrikon vaikeusasteeseen havaittu tutkimuksessa.²⁵ Yhteys nivelreumaan (RA).¹⁴
Mieliala	Yhteys masennukseen, ahdistukseen, kaamosmasennukseen (SAD). Oireina mm. alakulo, mielenkiinnon menetys, väsymys, univaikeudet.	VDR-reseptoreita aivojen mielialasäätelyalueilla.⁵ Vaikuttaa serotoniinin tuotantoon.²⁶ Meta-analyysit osoittavat yhteyden matalien tasojen ja depression välillä.⁵ Lisäravinteiden tehosta vaihtelevia tuloksia.³⁶
Immuunipuolustus	Lisääntynyt alttius infektioille, toistuvat flunssat. Hidas haavojen paraneminen.	Lisäravinteet vähentävät akuuttien hengitystieinfektioiden riskiä (kokonaisriskin pieneneminen 12 %, OR 0.88).²⁹ Vaikutus voimakkain päivittäin/viikoittain otettuna ja puutostilassa (<25 nmol/L).²⁹ Yhteys autoimmuunisairauksien riskiin.⁸
Sydän ja Verisuonet	Yhteys kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien (sydäninfarkti, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta) riskiin.	Framingham-tutkimuksessa tasoilla <15 ng/mL (~37.5 nmol/L) riski 62 % korkeampi (HR 1.62).⁴ Riski kaksinkertainen (HR 2.13) verenpainepotilailla.⁴ Vaikuttaa reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään (RAAS).³⁷ Lisäravinteiden hyötyä CVD-riskien vähentämisessä ei ole selvästi osoitettu laajoissa tutkimuksissa.³²

Yhteys väsymykseen ja lihasheikkouteen

Jatkuva uupumus ja lihasten voimattomuus ovat yleisiä vaivoja, jotka usein laitetaan kiireisen elämänrytmin tai ikääntymisen piikkiin. Ne voivat kuitenkin olla merkki D-vitamiinin puutteesta.⁷ Tämä yhteys perustuu D-vitamiinin monimutkaisiin vaikutuksiin lihasten ja hermoston toiminnassa. D-vitamiinireseptoreita (VDR) on löydetty lihassoluista, ja D-vitamiini vaikuttaa lihassolujen kasvuun, erilaistumiseen ja toimintaan.²¹ Lisäksi D-vitamiinilla on rooli lihasten energia-aineenvaihdunnassa ja mitokondrioiden toiminnassa, ja sen puutos on yhdistetty lisääntyneeseen oksidatiiviseen stressiin lihaskudoksessa.²¹ Myös hermosoluissa, jotka aistivat kipua, on D-vitamiinireseptoreita.¹⁴

Puutostilan tyypillisiä lihasoireita ovat yleinen väsymys, lihaskivut (myalgia) ja lihasheikkous. Heikkous voi olla erityisen korostunutta vartalon lähellä olevissa lihaksissa (proksimaalinen lihasheikkous), mikä ilmenee vaikeutena nousta portaita, päästä ylös tuolilta tai nostaa käsiä pään yläpuolelle.²¹

Useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden matalien D-vitamiinitasojen ja lisääntyneen väsymyksen välillä. Eräässä laajassa havainnoivassa tutkimuksessa todettiin, että naisilla, joiden D-vitamiinitaso (25(OH)D) oli alle 30 ng/mL (noin 75 nmol/L), oli merkittävästi suurempi todennäköisyys raportoida väsymysoireita verrattuna niihin, joiden tasot olivat korkeammat.¹⁴ Toisessa, iranilaisilla sairaanhoitajilla tehdyssä tutkimuksessa, peräti 89 % väsymystä kokevista hoitajista kärsi D-vitamiinin puutteesta.³⁴ Nämä löydökset viittaavat siihen, että D-vitamiinin puutos voi olla merkittävä tekijä selittämättömän väsymyksen taustalla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että D-vitamiinin puutoksen aiheuttamat lihasoireet, kuten kipu ja heikkous, voivat muistuttaa monia muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kuten fibromyalgiaa tai nivelrikkoa.²⁰ Tämä voi johtaa virhediagnoosiin, jos D-vitamiinin puutosta ei osata epäillä ja tutkia. Siksi D-vitamiinitason mittaaminen voi olla perusteltua potilailla, jotka kärsivät pitkittyneestä, epämääräisestä lihaskivusta tai -heikkoudesta. Lisäksi on mahdollista, että D-vitamiinin puutos vaikuttaa väsymykseen myös epäsuorasti heikentämällä unen laatua, sillä matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty lyhyempään uneen ja unihäiriöihin.⁴³

D-vitamiinilisän ottaminen voi auttaa lievittämään väsymystä ja lihasoireita puutostilasta kärsivillä, mutta vaikutusten ilmeneminen vie aikaa. Vaikka alkuperäinen artikkeli mainitsi 2–4 viikkoa, tutkimustieto viittaa siihen, että oireiden helpottuminen voi vaatia useiden viikkojen tai jopa kuukausien säännöllistä käyttöä riippuen puutoksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tekijöistä.⁴⁶ Tavoitetason (esim. 30-50 ng/mL tai 75-125 nmol/L) saavuttaminen on olennaista.¹¹

Luu- ja nivelkipu

Yksi D-vitamiinin tunnetuimmista tehtävistä on sen keskeinen rooli luuston terveydessä. Se on välttämätön kalsiumin ja fosfaatin imeytymiselle suolistosta, ja nämä mineraalit ovat luun rakennusaineita.¹ Kun D-vitamiinia ei ole riittävästi, kalsiumin imeytyminen heikkenee, ja elimistö ei pysty ylläpitämään luun mineraalitiheyttä. Tämä johtaa aikuisiällä osteomalasiaan eli luun pehmenemiseen ja lapsilla riisitautiin.¹ Osteomalasiassa luukudos ei mineralisoidu kunnolla, mikä tekee luista pehmeät ja alttiit kivulle ja epämuodostumille.

D-vitamiinin puutokseen liittyvä luukipu on usein kroonista, jomottavaa ja epämääräistä. Kipu tuntuu tyypillisesti syvällä luissa, ja se voi pahentua rasituksessa tai kun luuhun kohdistuu painetta.²² Yleisimpiä kipualueita ovat alaselkä, lantio, kylkiluut, reidet ja sääret.⁷ Alaselkäkipu, joka saattaa säteillä lantioon ja jalkoihin, voi viitata nikamien pehmenemiseen.²² Tämäntyyppinen kipu eroaa usein akuutin murtuman aiheuttamasta terävästä kivusta ja voi olla tärkeä diagnostinen vihje D-vitamiinin puutoksesta.

Vaikka D-vitamiinin ensisijainen vaikutus kohdistuu luihin, puutos on yhdistetty myös nivelkipuihin. Mekanismi ei ole täysin selvä, mutta siihen voi liittyä D-vitamiinin mahdollisia tulehdusta lievittäviä vaikutuksia ja sen roolia ruston terveydessä.²⁰ Tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin puutos on yleisempi nivelrikkoa tai nivelreumaa (RA) sairastavilla, ja matalat tasot saattavat liittyä taudin vaikeusasteeseen ja kipuun.¹⁴ Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin yli 50-vuotiaita polvikipupotilaita, havaittiin yhteys D-vitamiinin puutoksen ja pitkälle edenneiden nivelrikkomuutosten välillä.²⁵ On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että D-vitamiinin puutos ei todennäköisesti ole nivelrikon tai -reuman ainoa syy, vaan pikemminkin yksi tekijä, joka voi vaikuttaa taudinkulkuun ja oireisiin. D-vitamiinilisä voi auttaa lievittämään kipua puutostilasta kärsivillä, mutta se ei paranna itse nivelsairautta.

Koska luu- ja nivelkivut ovat yleisiä ja voivat johtua monista syistä, D-vitamiinin puutosta ei tule jättää huomiotta mahdollisena taustatekijänä. Oireiden ilmaantuessa on syytä hakeutua lääkärin arvioon, johon voi kuulua D-vitamiinitason mittaaminen verikokeella.¹

Vaikutukset mielialaan

Fyysisten oireiden lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty myös mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja kaamosmasennukseen (SAD).⁷ Vaikka tarkkoja mekanismeja vielä tutkitaan, yhteydelle on vahvaa biologista perustetta. Aivoissa, erityisesti mielialan säätelyyn liittyvillä alueilla kuten hippokampuksessa ja aivokuorella, on D-vitamiinireseptoreita (VDR).⁵ Tämä osoittaa, että aivot pystyvät reagoimaan D-vitamiiniin.

Tutkimukset viittaavat siihen, että D-vitamiini osallistuu tärkeiden välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, säätelyyn.²⁶ Serotoniini on keskeinen mielialan, unen ja ruokahalun säätelijä, ja sen häiriöt liittyvät vahvasti masennukseen. D-vitamiini voi vaikuttaa serotoniinin tuotantoon ja toimintaan aivoissa. Lisäksi D-vitamiinilla on neuroprotektiivisia eli hermosoluja suojaavia vaikutuksia ja se voi vähentää neuroinflammaatiota eli aivojen tulehdustilaa, jotka molemmat on yhdistetty masennuksen kehittymiseen.²⁶

Useat havainnoivat tutkimukset ja meta-analyysit ovat osoittaneet johdonmukaisen yhteyden matalien D-vitamiinitasojen ja kohonneen masennusriskin välillä.⁵ Ihmiset, joilla on masennusoireita, kuten alakuloisuutta, väsymystä, mielenkiinnon menetystä aiemmin nautinnollisiin asioihin ja univaikeuksia, ovat usein myös D-vitamiinin puutteesta kärsiviä.²⁷

Kuitenkin, vaikka yhteys on selvä, syy-seuraussuhde ei ole täysin yksiselitteinen. On mahdollista, että masennus itsessään johtaa elintapoihin (kuten vähäiseen ulkoiluun ja huonoon ravitsemukseen), jotka altistavat D-vitamiinin puutokselle.²⁷ Kliiniset tutkimukset, joissa on annettu D-vitamiinilisää masennuksen hoitoon, ovat antaneet vaihtelevia tuloksia.⁵ Joissakin tutkimuksissa, erityisesti niissä, joissa osallistujilla on ollut selvä D-vitamiinin puutos, lisäravinne on parantanut masennusoireita.⁷ Toisissa tutkimuksissa merkittävää hyötyä ei ole havaittu. Tämä viittaa siihen, että D-vitamiinin vaikutus mielialaan voi olla monimutkainen ja riippuvainen yksilöllisistä tekijöistä, kuten puutoksen asteesta ja masennuksen tyypistä.

Vaikka D-vitamiinilisä ei ole ensisijainen masennuksen hoito, puutostilan korjaaminen on tärkeää yleisterveyden kannalta. Koska D-vitamiinin puutos on yleistä ja sillä on biologisesti uskottava yhteys mielialaan, D-vitamiinitason tarkistaminen voi olla perusteltua osana masennus- ja ahdistusoireista kärsivien potilaiden kokonaisvaltaista arviota.²⁶

Immuunijärjestelmän Toiminta ja Infektioalttius

Jos kärsit toistuvista vilustumisista, flunssasta tai muista infektioista, taustalla saattaa olla D-vitamiinin puutoksen heikentämä immuunipuolustus.⁷ D-vitamiinilla on keskeinen rooli sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin säätelyssä.⁶ Immuunijärjestelmän soluilla, kuten T- ja B-lymfosyyteillä sekä makrofageilla ja dendriittisoluilla, on D-vitamiinireseptorit (VDR), ja ne pystyvät myös itse aktivoimaan D-vitamiinia paikallisesti.⁶ Tämä mahdollistaa D-vitamiinin suoran vaikutuksen immuunivasteisiin.

D-vitamiini vahvistaa synnynnäistä immuniteettia muun muassa lisäämällä antimikrobisten peptidien, kuten katelisidiinin ja defensiinien, tuotantoa.⁸ Nämä peptidit toimivat elimistön omina antibiootteina ja auttavat torjumaan bakteereita, viruksia ja sieniä erityisesti hengitysteiden limakalvoilla. Puutostilassa tämä puolustusmekanismi heikkenee.

Hankitun immuniteetin osalta D-vitamiini vaikuttaa T- ja B-solujen toimintaan. Se voi hillitä liiallista tulehdusreaktiota edistävien Th1-solujen toimintaa ja edistää tulehdusta hillitsevien Th2- ja säätelijä-T-solujen kehittymistä.⁸ Se myös estää B-solujen liiallista jakautumista ja vasta-ainetuotantoa.⁸ Nämä vaikutukset auttavat ylläpitämään immuunitasapainoa ja ehkäisemään liiallisia tulehdusreaktioita.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden matalien D-vitamiinitasojen ja lisääntyneen hengitystieinfektioiden riskin välillä.⁷ Laaja meta-analyysi, joka kokosi yhteen tietoja kymmenistä tuhansista osallistujista, osoitti, että D-vitamiinilisän käyttö vähensi akuuttien hengitystieinfektioiden riskiä keskimäärin 12 % (OR 0.88) verrattuna lumelääkkeeseen.²⁹ Vaikutus oli merkittävästi suurempi niillä, jotka ottivat D-vitamiinia päivittäin tai viikoittain (riskin väheneminen 19 %, OR 0.81) verrattuna niihin, jotka saivat suuria kerta-annoksia harvoin. Kaikkein suurin hyöty (riskin väheneminen 70 %, OR 0.30) havaittiin henkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli lähtötilanteessa erittäin matala (<25 nmol/L eli <10 ng/mL).²⁹ Nämä tulokset korostavat säännöllisen ja riittävän D-vitamiinin saannin merkitystä infektioiden ehkäisyssä, erityisesti puutoksesta kärsivillä.

Lisäksi on viitteitä siitä, että D-vitamiinin puutos varhaisessa elämänvaiheessa saattaa lisätä autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja mahdollisesti multippeliskleroosin (MS), riskiä myöhemmin elämässä.⁸ Tämä voi liittyä D-vitamiinin rooliin T-solujen kypsymisessä ja kyvyssä erottaa elimistön omat rakenteet vieraista.³¹ D-vitamiini on siis tärkeä tekijä immuunijärjestelmän normaalissa kehityksessä ja toiminnassa koko elämänkaaren ajan.

Sydän- ja Verisuoniterveysriskit

Vaikka D-vitamiini tunnetaan parhaiten luuston ja immuunijärjestelmän tukijana, sen puutos on yhdistetty myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien (CVD) riskiin.¹⁸ Havainnoivissa tutkimuksissa matalat D-vitamiinitasot (<15-20 ng/mL tai <37.5-50 nmol/L) on liitetty johdonmukaisesti suurempaan riskiin sairastua kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja aivohalvaukseen, sekä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.³

Yksi merkittävimmistä tutkimuksista tällä saralla on Framingham Offspring Study, jossa seurattiin lähes 1740 henkilöä keskimäärin 5,4 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joiden D-vitamiinitaso (25(OH)D) oli alle 15 ng/mL (37.5 nmol/L), oli 62 % suurempi riski (Hazard Ratio 1.62) kokea jokin vakava sydän- ja verisuonitapahtuma (kuten sydäninfarkti, aivohalvaus tai sydämen vajaatoiminta) verrattuna niihin, joiden tasot olivat korkeammat.⁴ Tämä yhteys säilyi merkitsevänä myös sen jälkeen, kun perinteiset riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, kolesteroli ja diabetes, oli huomioitu. Erityisen voimakas yhteys havaittiin henkilöillä, joilla oli jo ennestään kohonnut verenpaine: heillä matala D-vitamiinitaso yli kaksinkertaisti (HR 2.13) sydäntapahtumien riskin.⁴ Tämä viittaa siihen, että D-vitamiinin puutos ja kohonnut verenpaine voivat yhdessä olla erityisen haitallinen yhdistelmä sydänterveydelle.

Mekanismit, joilla D-vitamiini voisi vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen, ovat moninaiset. D-vitamiinireseptoreita löytyy verisuonten sileistä lihassoluista, endoteelisoluista (verisuonten sisäpinta) ja sydänlihassoluista.³ Yksi keskeinen mekanismi liittyy reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään (RAAS), joka säätelee verenpainetta ja nestetasapainoa. D-vitamiinin aktiivinen muoto (1,25(OH)2D) toimii tämän järjestelmän negatiivisena säätelijänä estämällä reniini-hormonin tuotantoa munuaisissa.³ D-vitamiinin puutos voi johtaa RAAS-järjestelmän yliaktiivisuuteen, mikä nostaa verenpainetta ja lisää sydämen kuormitusta. Useat meta-analyysit ovatkin osoittaneet, että matalat D-vitamiinitasot ovat yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen tai sen kehittymisen riskiin (riskin lisäys luokkaa 20-30 % matalimmilla tasoilla).⁵⁴ Alkuperäisessä artikkelissa mainittu 3-6 kertainen verenpainetaudin riski D-vitamiinin puutoksessa ei kuitenkaan saa tukea näistä laajoista katsauksista ja on todennäköisesti liioiteltu.

Muita mahdollisia mekanismeja ovat D-vitamiinin vaikutukset tulehdukseen (matalat tasot liittyvät usein kohonneeseen CRP-tulehdusarvoon)⁴, endoteelin toimintaan, verisuonten kalkkeutumisen estoon ja insuliiniherkkyyteen.⁴

Huolimatta vahvasta yhteydestä havainnoivissa tutkimuksissa ja uskottavista mekanismeista, on tärkeää mainita niin sanottu ”D-vitamiiniparadoksi”. Laajat, satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset (RCT), joissa D-vitamiinilisää on annettu sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn tai verenpaineen hoitoon, eivät ole pääsääntöisesti osoittaneet merkittävää hyötyä yleisväestössä tai edes riskiryhmissä.³² Tämä ristiriita havaintojen ja interventiotutkimusten välillä voi johtua monista syistä. Matalat D-vitamiinitasot voivat olla merkki yleisesti huonosta terveydentilasta (esim. ylipaino, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio), eivätkä välttämättä suora syy sairauksiin. On myös mahdollista, että pitkäaikaisen puutoksen aiheuttamia muutoksia ei voida helposti korjata myöhemmällä iällä aloitetulla D-vitamiinilisällä. Tarvitaan lisää tutkimusta selvittämään, voisiko D-vitamiinilisästä olla hyötyä tietyissä erityisryhmissä tai erilaisilla annostelu- ja hoitostrategioilla.

Lopuksi

D-vitamiinin puutos on yleinen tila, joka voi vaikuttaa terveyteen monin tavoin luuston lisäksi. Oireet, kuten jatkuva väsymys, lihas- ja luukivut, mielialan lasku ja lisääntynyt infektioalttius, ovat epäspesifisiä ja voivat liittyä moniin muihin syihin. Vaikka havainnoivat tutkimukset ovat yhdistäneet matalat D-vitamiinitasot myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin, syy-seuraussuhde ja lisäravinteiden hyöty näiden sairauksien ehkäisyssä ovat edelleen epäselviä.

Jos epäilet D-vitamiinin puutosta oireiden tai riskitekijöiden (kuten vähäinen auringonvaloaltistus erityisesti talvikuukausina, yksipuolinen ruokavalio, ikääntyminen, ylipaino, tietyt sairaudet tai lääkitykset) perusteella, on tärkeää keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ainoa luotettava tapa todeta puutos on mitata veren D-vitamiinipitoisuus (S/P-D-25).¹ Yleisesti hyväksytty puutosraja on 50 nmol/L, mutta luustoterveyden kannalta tavoitetasona pidetään usein yli 75 nmol/L.¹¹

Puutostilan hoito tapahtuu D-vitamiinilisillä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen ohjeiden mukaan. Annostus on yksilöllinen ja riippuu puutoksen asteesta ja tavoitetasosta. On tärkeää muistaa, että D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, ja liian suuret annokset voivat olla haitallisia. Itsehoitona ei tule ylittää yleisiä turvallisen saannin rajoja ilman ammattilaisen suositusta. Vaikka D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää yleisterveydelle, sen käyttöä tiettyjen sairauksien, kuten sydäntautien tai masennuksen, hoitoon tai ehkäisyyn ei voida tällä hetkellä yleisesti suositella ilman selkeää puutostilaa ja lääketieteellistä arviota.

Lähteet: