Mikä on melatoniini ja miten se toimii?

Melatoniini tunnetaan yleisesti unen tukijana, mutta sen rooli kehossa on paljon monimutkaisempi kuin pelkkä nukahtamisen helpottaminen. Tämä aivojen käpyrauhasen luonnollisesti tuottama hormoni toimii kehon sisäisenä kellona ja viestittää, milloin on aika valmistautua lepoon.[1, 2] Melatoniini ei ole yksinkertainen unikytkin, vaan olennainen osa laajaa biologista järjestelmää, joka säätelee uni-valverytmiä ja laajemmin vuorokausirytmejä.[3, 4, 5] Melatoniinin toimintaperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tekemään tietoisempia valintoja unirytmin ja yleisen terveyden hallinnassa.

• Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, joka säätelee uni-valverytmiä ja vuorokausirytmejä.[1, 2]
• Melatoniinitasot nousevat luonnostaan pimeän tultua ja laskevat aamulla, viestittäen keholle lepoon valmistautumisesta.[1, 4]
• Se vaikuttaa sitoutumalla aivojen MT1- ja MT2-reseptoreihin, mikä vähentää hermosolujen aktiivisuutta suprakiasmaattisessa tumakkeessa ja alentaa vireystilaa sekä kehon lämpötilaa.[2, 6]
• Altistuminen valolle, erityisesti näyttöjen siniselle valolle, illalla estää melatoniinin tuotantoa ja voi häiritä unirytmiä.[3, 7]
• Lisäravinteena melatoniini voi auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa ja lievittämään aikaerorasitusta, kun sitä otetaan oikeaan aikaan ennen nukkumaanmenoa.[1, 8]
• Melatoniinilla on lukuisia mahdollisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, ja sen käyttöön liittyy varotoimia tietyissä tilanteissa, minkä vuoksi terveydenhuollon ammattilaisen konsultointi on tärkeää ennen käytön aloittamista.[1, 9]

Kehon luonnollinen unihormoni

Kehon luonnollinen melatoniinituotanto on hienosäädetty prosessi, jota ohjaa monimutkainen hermostollinen järjestelmä. Melatoniinia tuottaa ja erittää pääasiassa aivojen keskellä sijaitseva pieni rauhanen, käpyrauhanen (pineal gland).[1, 2, 5] Vaikka melatoniini löydettiin jo vuonna 1958 ja sen havaittiin aluksi vaikuttavan sammakoiden ihon väriin, sen keskeinen rooli unen ja vuorokausirytmien säätelyssä ymmärrettiin myöhemmin.[2]

Tämän hormonin tuotantoa ei ohjaa suoraan uni itse, vaan aivojen suprakiasmaattinen tumake (suprachiasmatic nucleus, SCN), joka sijaitsee hypotalamuksessa ja toimii kehon keskuskellona.[2, 3, 4] SCN vastaanottaa tietoa ympäristön valoisuudesta silmien verkkokalvolta erityistä hermorataa (retinohypotalaaminen rata, RHT) pitkin.[4, 6] Kun valon määrä vähenee illalla, SCN lähettää signaaleja monimutkaisen hermoverkon kautta (mm. paraventrikulaarinen tumake, sympaattinen hermosto, ylempi kaulaganglio) käpyrauhaselle, joka alkaa tuottaa ja vapauttaa melatoniinia verenkiertoon.[2, 4] Tämä monimutkainen säätelyketju korostaa, ettei melatoniinin tuotanto ole yksinkertainen päälle-pois-kytkin, vaan herkkä biologinen prosessi.

Melatoniinin eritys noudattaa selvää vuorokausirytmiä: se alkaa lisääntyä pimeän tultua, noin kaksi tuntia ennen tyypillistä nukahtamisaikaa [4], saavuttaa huippunsa yöllä kello 2–4 välillä ja vähenee sitten aamua kohti.[4, 10] Tämä yöllinen melatoniinisykäys toimii keholle ”pimeyssignaalina”. On tärkeää ymmärtää, ettei melatoniini itsessään pakota uneen samalla tavalla kuin perinteiset unilääkkeet. Sen sijaan se edistää nukahtamista vähentämällä iltaista vireystilaa ja vaimentamalla SCN:n tuottamia hereillä pysymistä edistäviä signaaleja.[4] Samalla se auttaa laskemaan kehon ydinlämpötilaa, mikä on yksi unen alkamisen edellytyksistä.[4] Näin melatoniini valmistaa kehoa lepoon ja antaa luonnollisen, kertyneen unentarpeen (homeostaattinen unipaine) päästä vaikuttamaan.[4]

Melatoniinin luontainen tuotanto voi vähentyä iän myötä, mikä saattaa osaltaan selittää ikääntyneiden univaikeuksia.[5, 8] Lisäksi, kuten myöhemmin käsitellään tarkemmin, altistuminen valolle – erityisesti siniselle valolle – iltaisin voi merkittävästi estää melatoniinin tuotantoa.[3, 7]

Melatoniinin vaikutusmekanismit kehossa

Melatoniinin vaikutukset kehossa välittyvät pääasiassa kahden erityisen, solukalvolla sijaitsevan reseptorin kautta: MT1 ja MT2.[2, 6] Nämä reseptorit kuuluvat G-proteiinikytkentäisten reseptorien perheeseen, ja niitä esiintyy runsaasti keskushermostossa, erityisesti vuorokausirytmien säätelyn kannalta keskeisessä suprakiasmaattisessa tumakkeessa (SCN), mutta myös muualla aivoissa ja kehon ääreiskudoksissa.[6]

Kun melatoniini sitoutuu MT1- tai MT2-reseptoriin, se käynnistää solun sisällä monimutkaisia viestintäketjuja. Nämä reseptorit ovat kytkeytyneet G-proteiineihin (erityisesti Gi- ja Gq/11-tyyppeihin), joiden aktivoituminen vaikuttaa edelleen muihin solunsisäisiin molekyyleihin. Tyypillisiä vaikutuksia ovat adenylaattisyklaasi-entsyymin toiminnan estyminen, mikä johtaa syklisen AMP:n (cAMP) pitoisuuden laskuun, sekä vaikutukset proteiinikinaasi A:n ja C:n (PKA, PKC) aktiivisuuteen ja solunsisäisiin kalsiumtasoihin.[6] Nämä muutokset vaikuttavat lopulta geenien luentaan vaikuttaviin transkriptiotekijöihin, kuten CREB:iin.[6] Vaikka mekanismit ovat monimutkaisia, niiden lopputuloksena on muutoksia solujen toiminnassa.

MT1- ja MT2-reseptoreilla on osittain erilaiset tehtävät. MT1-reseptorin aktivaation on osoitettu erityisesti vaimentavan hermosolujen sähköistä aktiivisuutta SCN:ssä.[2, 6, 11] Tämä hermosolujen toiminnan hidastuminen liittyy melatoniinin unta edistävään ja vireystilaa laskevaan vaikutukseen.[4] MT2-reseptorin aktivaatio puolestaan liittyy vahvemmin vuorokausirytmin vaihesiirtoihin eli sisäisen kellon tahdistamiseen.[6, 11] Tämä reseptorien eriytynyt toiminta selittää, miksi melatoniinin vaikutus riippuu sen ottamisen ajoituksesta suhteessa kehon sisäiseen kelloon ja valo-pimeäsykliin. Esimerkiksi illalla otettu melatoniini edistää nukahtamista (pääasiassa MT1-vaikutus), kun taas eri aikoihin otettuna se voi siirtää unirytmiä eteen- tai taaksepäin (MT2-vaikutus), mikä on hyödyllistä esimerkiksi aikaerorasituksen hoidossa.[11]

Melatoniinin vaikutukset eivät rajoitu pelkästään uneen ja vuorokausirytmeihin. Sen on osoitettu säätelevän kehon lämpötilaa [4] ja vaikuttavan verenpaineeseen – erityisesti pitkävaikutteisen melatoniinin on havaittu laskevan yöllistä verenpainetta.[12] Lisäksi melatoniini on voimakas antioksidantti ja vapaiden radikaalien sieppaaja, jopa tehokkaampi kuin E-vitamiini tai glutationi.[12, 13] Tämä antioksidanttivaikutus saattaa suojata soluja ja kudoksia hapettumisstressin aiheuttamilta vaurioilta ja olla osallisena sen hermostoa suojaavissa vaikutuksissa.[6, 12] Melatoniinilla on myös vaikutuksia immuunijärjestelmän toimintaan.[8] Tämä laaja-alainen vaikutusprofiili selittää osaltaan melatoniinin herättämää kiinnostusta mahdollisena hoitona monenlaisissa tiloissa aina unihäiriöistä hermoston rappeumasairauksiin ja jopa tiettyihin syöpiin.[6, 12]

Valon vaikutus melatonin tuotantoon

Valo on tärkein yksittäinen ulkoinen tekijä, joka säätelee melatoniinin tuotantoa ja tahdistaa ihmisen sisäistä kelloa.[3, 4, 6] Pimeys stimuloi melatoniinin eritystä käpyrauhasesta, kun taas valolle altistuminen estää sitä tehokkaasti.[4, 6] Tämä mekanismi on ollut evoluution kannalta järkevä, auttaen eliöitä sopeutumaan vuorokauden valoisiin ja pimeisiin jaksoihin.

Erityisen voimakkaasti melatoniinin tuotantoa estää sininen valo, jonka aallonpituus on lyhyt (noin 380–500 nanometriä) ja energia korkea.[3, 14] Luonnossa sinistä valoa on runsaasti auringonvalossa päiväsaikaan, jolloin se auttaa ylläpitämään vireystilaa ja keskittymiskykyä.[3, 14] Ongelmia syntyy kuitenkin nyky-yhteiskunnassa, jossa altistumme siniselle valolle myös iltaisin ja öisin keinotekoisista lähteistä. Tällaisia lähteitä ovat erityisesti älypuhelimet, tabletit, tietokoneiden näytöt, televisiot sekä energiatehokkaat LED-valaisimet.[3, 7, 14]

Kun silmien verkkokalvon valoherkät solut havaitsevat valoa, erityisesti sinistä valoa, ne lähettävät signaalin suprakiasmaattiselle tumakkeelle (SCN), joka tulkitsee sen merkiksi päiväajasta.[4, 7] Tämän seurauksena SCN estää signaalin lähettämisen käpyrauhaselle, ja melatoniinin tuotanto tyrehtyy tai sen nousu viivästyy.[3, 7, 15] Tutkimukset ovat osoittaneet, että sininen valo on erityisen tehokas melatoniinin estäjä. Eräässä Harvardin yliopiston tutkimuksessa verrattiin sinisen ja vihreän valon vaikutuksia: 6,5 tunnin altistus siniselle valolle esti melatoniinin eritystä noin kaksi kertaa pidempään ja siirsi vuorokausirytmiä kaksi kertaa enemmän (3 tuntia vs. 1,5 tuntia) kuin vastaavan kirkkauden vihreä valo.[7] Tämä korostaa, miksi juuri näyttöjen ja modernin valaistuksen sininen valo on merkittävä unirytmin häiritsijä.

Seuraukset iltaisesta valoaltistuksesta voivat olla moninaiset. Melatoniinin erityksen estyminen viivästyttää luonnollista väsymyksen tunnetta ja nukahtamista, mikä voi johtaa unettomuuteen.[3, 14, 16] Pitkällä aikavälillä jatkuva unirytmin häiriintyminen ja vuorokausirytmin epätahdistuminen ympäristön kanssa voi altistaa laajemmille terveysongelmille, kuten aineenvaihdunnan häiriöille (esim. kohonnut diabetesriski), mielenterveysongelmille ja painonnousulle, vaikka syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia.[3, 7, 14]

Näiden haittojen vähentämiseksi on suositeltavaa rajoittaa kirkkaalle valolle ja erityisesti siniselle valolle altistumista 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.[7] Käytännön keinoja ovat näyttöajan vähentäminen illalla, laitteiden sinistä valoa suodattavien asetusten tai sovellusten käyttö sekä sinistä valoa suodattavien silmälasien harkitseminen.[7, 14, 15] Yövaloiksi suositellaan himmeitä punaisia valoja, sillä punaisella valolla on vähäisin vaikutus melatoniinin tuotantoon ja vuorokausirytmiin.[7] On myös tärkeää huolehtia riittävästä kirkkaan valon saannista päiväsaikaan, sillä se auttaa vahvistamaan ja ankkuroimaan vuorokausirytmiä, mikä voi parantaa unen laatua ja vähentää iltavalon haitallisia vaikutuksia.[3, 7, 14]

Melatoniini lisäravinteena – käyttösuositukset

Melatoniinin rooli uni-valverytmin säätelyssä on johtanut sen laajaan käyttöön lisäravinteena ja lääkevalmisteena unihäiriöiden ja vuorokausirytmin häiriöiden hoidossa. Suomessa melatoniinia on saatavilla sekä itsehoitovalmisteina (ravintolisät ja lääkkeet, tyypillisesti enintään 5 mg annoksina) että reseptilääkkeenä.[1, 10, 17, 18, 19, 20] Valmisteita on erilaisia: nopeasti ja hitaasti imeytyviä tabletteja, suussa hajoavia tabletteja, purutabletteja, suihkeita ja jopa kuumajuomajauheita.[10, 17, 19]

Tehokasta annosta ei ole yksiselitteisesti määritelty, ja se voi vaihdella yksilöllisesti ja käyttötarkoituksen mukaan.[2] Yleinen suositus on aloittaa pienellä annoksella (esim. 0,5–1 mg) ja nostaa sitä tarvittaessa.[10, 19] Itsehoitoon tarkoitetut annokset ovat tyypillisesti 0,5–5 mg.[1, 10, 19] Valmiste otetaan yleensä noin 30–60 minuuttia [10, 21] tai jopa 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa.[10, 19] Olennaista on ottaa melatoniini säännöllisesti samaan aikaan illalla, jotta se tukee vuorokausirytmiä parhaiten.[1, 19] Aikaerorasituksen hoidossa ajoitus riippuu matkakohteen paikallisesta ajasta ja matkustussuunnasta.[11, 18, 22]

Tutkimusnäyttö tukee melatoniinin käyttöä tietyissä tilanteissa:

• Nukahtamisajan lyhentäminen: Melatoniini voi lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa jonkin verran.[1, 2, 8, 10, 12] Vaikutus unen kokonaiskestoon tai laatuun on kuitenkin epäselvempi.[2, 8] Se saattaa olla hyödyllisempi iäkkäillä henkilöillä, joilla oma melatoniinituotanto voi olla heikentynyt.[8]
• Aikaerorasitus (Jet Lag): Useat tutkimukset ja katsaukset osoittavat melatoniinin lievittävän tehokkaasti aikaerorasituksen oireita, kuten väsymystä ja unettomuutta.[1, 8, 10, 11, 22, 23, 24] Tyypillinen annos on 0,5–5 mg otettuna lähellä kohdemaan nukkumaanmenoaikaa muutaman päivän ajan.[1, 18, 19]
• Viivästynyt unijakso (Delayed Sleep-Wake Phase Disorder, DSWPD): Tässä tilassa henkilön unirytmi on jatkuvasti myöhässä (nukahtaminen ja herääminen tapahtuvat useita tunteja normaalia myöhemmin). Melatoniini, otettuna alkuillasta, voi auttaa aikaistamaan unirytmiä.[1, 2, 8]
• Ei-24 tunnin uni-valverytmihäiriö (Non-24-Hour Sleep-Wake Rhythm Disorder, N24SWD): Esiintyy erityisesti täysin sokeilla henkilöillä, joiden sisäinen kello ei saa tahdistavaa valosignaalia. Strategisesti ajoitettu melatoniini voi auttaa rytmin vakauttamisessa.[2, 8]

Joissakin muissa tilanteissa näyttö on vähäisempää tai epäselvää:

• Vuorotyö: Melatoniinin hyöty vuorotyön aiheuttamien unihäiriöiden hoidossa on epäselvä, eikä sitä yleensä suositella tähän tarkoitukseen.[1, 8]
• Primaarinen unettomuus: Vaikka jotkut ohjeistukset (kuten AAFP Yhdysvalloissa [2]) pitävät sitä ensilinjan hoitona sen turvallisuusprofiilin vuoksi, sen teho yleiseen unettomuuteen (erityisesti unen ylläpitoon) on usein vaatimaton.[2, 8] Pitkävaikutteiset valmisteet saattavat olla hyödyllisempiä iäkkäille.[8, 12] Unettomuuden ensisijainen hoito on kuitenkin lääkkeetön.[1]
• Refluksitauti (GERD): Alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että melatoniini voisi lievittää refluksioireita, mahdollisesti sen antioksidanttisten ominaisuuksien, mahahapon eritystä estävän vaikutuksen ja alemman ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa säätelevien mekanismien kautta.[12, 13, 25, 26, 27] Näyttö on kuitenkin vielä rajallista, eikä melatoniini ole vakiintunut hoito refluksitautiin.[27]
• Ahdistus: Cochrane-katsausten mukaan melatoniini voi vähentää leikkausta edeltävää ahdistusta, ja sen teho saattaa olla verrattavissa bentsodiatsepiineihin, mutta vähemmillä sivuvaikutuksilla.[28, 29, 30] Vaikutus leikkauksen jälkeiseen ahdistukseen on epäselvempi. Sitä ei pidetä yleisenä ahdistuksen hoitona.

Seuraava taulukko tiivistää melatoniinilisäravinteiden käyttöä eri tilanteissa:

Taulukko 1: Melatoniinilisäravinteiden Yleiskatsaus

On tärkeää huomioida, että vaikka melatoniini on hyödyllinen tietyissä vuorokausirytmin häiriöissä, sen teho yleiseen unettomuuteen tai unen laadun parantamiseen on usein rajallinen verrattuna lääkkeettömiin hoitoihin, kuten kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan unettomuuteen (CBT-I).[1]

Onko melatoniini turvallista?

Melatoniinia pidetään yleisesti ottaen turvallisena lyhytaikaisessa käytössä aikuisilla, kun sitä käytetään suositelluilla annoksilla.[1, 8, 31, 32] Se ei tyypillisesti aiheuta riippuvuutta, toleranssin kehittymistä (vaikutuksen heikkenemistä jatkuvassa käytössä) tai merkittävää ”krapulaa” seuraavana päivänä, toisin kuin monet perinteiset unilääkkeet.[31, 32] Pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta on kuitenkin vähemmän tutkimustietoa.[31, 33]

Yleisimmät haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä. Näitä ovat:

• Uneliaisuus päiväaikaan [1, 2, 8, 31, 32, 34]
• Päänsärky [1, 8, 10, 31, 32, 34, 35]
• Huimaus [1, 8, 10, 31, 32, 34]
• Pahoinvointi [1, 8, 10, 22, 31, 32, 34]

Harvinaisempia mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla vatsakipu tai -vaivat, ärtyneisyys, levottomuus, lievä ahdistuneisuus tai lyhytaikainen masentuneisuus, sekavuus, suun kuivuminen, ihon kuivuminen tai kutina, vilkkaat unet tai painajaiset.[8, 31, 32, 34] Joillakin käyttäjillä melatoniini voi pahentaa levottomien jalkojen oireyhtymää.[1] Koska melatoniini voi aiheuttaa uneliaisuutta, ajamista ja koneiden käyttöä tulee välttää useita tunteja valmisteen ottamisen jälkeen.[8, 21, 34, 36]

Vaikka vakavat yliannostustapaukset ovat harvinaisia [1], suositeltua suurempien annosten ottaminen ei paranna tehoa ja lisää haittavaikutusten, kuten voimakkaan uneliaisuuden, päänsäryn ja pahoinvoinnin, riskiä.[10, 19, 31, 33]

Melatoniinin turvallisuusprofiili ei kuitenkaan ole kaikille sama, ja sen käyttöön liittyy tärkeitä varotoimia ja vasta-aiheita:

• Raskaus ja imetys: Melatoniinin käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana, koska sen vaikutuksista sikiöön tai imeväiseen ei ole riittävästi tutkimustietoa ihmisillä.[1, 10, 17, 22, 31, 33] Melatoniini läpäisee istukan ja erittyy rintamaitoon.[21, 36]
• Lapset ja nuoret: Melatoniinia ei tule antaa alle 18-vuotiaille ilman lääkärin määräystä ja seurantaa.[1, 8, 10, 17, 18, 20, 21, 22, 33] Vaikka sitä käytetään tietyissä tilanteissa lääkärin valvonnassa, pitkäaikaisvaikutuksia kasvuun ja kehitykseen ei tunneta täysin.[33]
• Tietyt sairaudet: Varovaisuutta tulee noudattaa, jos sairastaa epilepsiaa (voi lisätä kohtaustiheyttä [8, 9, 21]), autoimmuunisairautta [9], diabetesta (voi vaikuttaa verensokeriin [8, 9]), tai merkittävää maksan tai munuaisten vajaatoimintaa.[9, 36]

Erityisen tärkeää on huomioida lukuisat mahdolliset yhteisvaikutukset muiden aineiden ja lääkkeiden kanssa:

• Alkoholi: Alkoholin samanaikaista käyttöä tulee ehdottomasti välttää. Alkoholi heikentää unen laatua ja vähentää melatoniinin tehoa, sekä lisää uneliaisuutta.[1, 9, 10, 18, 21, 31, 34]
• Tupakointi: Tupakointi voi nopeuttaa melatoniinin hajoamista maksassa ja siten heikentää sen tehoa.[9, 10, 21, 31]
• Lääkkeet: Melatoniinilla voi olla yhteisvaikutuksia monien lääkeryhmien kanssa. Esimerkkejä ovat:
  • Verenohennuslääkkeet (esim. varfariini): Voi lisätä verenvuotoriskiä tai vaikuttaa INR-arvoon.[1, 8, 9, 10, 35, 37]
  • Epilepsialääkkeet (esim. karbamatsepiini): Voi heikentää melatoniinin tehoa tai melatoniini voi vaikuttaa epilepsialääkkeiden tehoon.[8, 9, 37]
  • Verenpainelääkkeet: Yhteisvaikutukset mahdollisia.[1, 8, 9]
  • Diabeteslääkkeet: Voi vaikuttaa verensokeritasapainoon.[8, 9, 33]
  • Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet (esim. bentsodiatsepiinit): Lisäävät uneliaisuutta.[8, 9, 37]
  • Fluvoksamiini (masennuslääke): Lisää merkittävästi melatoniinipitoisuutta ja voi aiheuttaa voimakasta väsymystä.[8, 9, 10, 37]
  • Immunosuppressantit (immuunijärjestelmää lamaavat lääkkeet): Melatoniini voi häiritä niiden tehoa.[8, 9, 32]
  • Ehkäisytabletit ja hormonikorvaushoito (estrogeenit): Voivat lisätä melatoniinin pitoisuutta ja vaikutuksia.[8, 9, 36, 37]
  • Muita: Kuten tietyt antibiootit (kinolonit, rifampisiini), psoriaasilääkkeet (psoraleenit), mahahappolääke simetidiini, tulehduskipulääkkeet (NSAID), kofeiini.[9, 36, 37]

Näiden mahdollisten riskien ja yhteisvaikutusten vuoksi on ehdottoman tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisen (lääkärin tai farmaseutin) kanssa ennen melatoniinivalmisteiden käytön aloittamista, erityisesti jos on raskaana, imettää, käyttää muita lääkkeitä, sairastaa pitkäaikaissairauksia tai harkitsee melatoniinin antamista lapselle.[1, 9, 10, 17, 31, 33] Vaikka melatoniinia markkinoidaan usein ”luonnollisena” apuna, sen turvallisuus riippuu vahvasti käyttäjän terveydentilasta ja muista käytössä olevista hoidoista.

Yhteenveto

Melatoniini on elimistön luonnollisesti tuottama hormoni, jolla on keskeinen rooli uni-valverytmin ja laajemmin vuorokausirytmien säätelyssä. Sen tuotanto käpyrauhasessa lisääntyy pimeässä ja vähenee valossa, toimien keholle tärkeänä ”pimeyssignaalina”, joka valmistelee elimistöä lepoon laskemalla vireystilaa ja kehon lämpötilaa.

Lisäravinteena käytettynä melatoniinilla on parhaiten osoitettu teho vuorokausirytmin häiriöiden, kuten aikaerorasituksen ja viivästyneen unijakson, hoidossa. Se voi myös auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa jonkin verran. Näyttö sen hyödyistä yleisen unettomuuden, vuorotyön tai muiden terveysongelmien, kuten refluksitaudin tai ahdistuksen, hoidossa on vähäisempää tai alustavaa.

Vaikka melatoniinia pidetään yleisesti turvallisena lyhytaikaisessa käytössä aikuisilla, siihen liittyy mahdollisia lieviä haittavaikutuksia, kuten uneliaisuutta, päänsärkyä ja huimausta. Erityisen tärkeää on tiedostaa lukuisat mahdolliset yhteisvaikutukset alkoholin, tupakan ja monien eri lääkeryhmien kanssa. Sen käyttöä ei suositella raskauden ja imetyksen aikana, ja lapsille sitä tulee antaa vain lääkärin ohjeistuksella.

Melatoniinilisää harkitsevan on aina syytä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen käytön aloittamista. Ammattilainen voi arvioida valmisteen sopivuuden ja turvallisuuden yksilöllisessä tilanteessa ottaen huomioon muut sairaudet ja lääkitykset. On myös muistettava, että terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen unirytmi, riittävä päivänvaloaltistus ja iltavalon rajoittaminen sekä muut hyvät unihygieniakäytännöt, ovat ensisijaisia keinoja unen ja vuorokausirytmin tukemiseksi.[32, 33] Melatoniini voi olla hyödyllinen työkalu tietyissä tilanteissa, mutta se ei korvaa näitä perustavanlaatuisia tekijöitä.

Lähteet

[1] Terveyskirjasto: Melatoniini
[2] Mayo Clinic: Melatonin
[3] Suomen Unihoitajaseura ry: Melatoniini
[4] National Institutes of Health (NIH): Melatonin: What You Need To Know
[5] Slominski, R. M., et al. (2012). Melatonin membrane receptors in peripheral tissues…
[6] Slominski, R. M., et al. (2012). Melatonin membrane receptors in peripheral tissues… (Sama kuin 5)
[7] Harvard Health Publishing: Blue light has a dark side
[8] Terveyskirjasto: Melatoniini unettomuuden hoidossa
[9] Drugs.com: Melatonin Side Effects & Safety
[10] Yliopiston Apteekki: Melatoniini – apu nukahtamiseen ja aikaeroon
[11] Terveyskirjasto: Uni
[12] Lerner, A. B., et al. (1958). Isolation of melatonin…
[13] American Academy of Sleep Medicine (AASM): Melatonin
[14] Tähkämö, L., et al. (2019). Systematic review of light exposure impact…
[15] Dubocovich, M. L., & Markowska, M. (2005). Functional MT1 and MT2 melatonin receptors…
[16] Scheer, F. A., et al. (2012). Repeated melatonin supplementation improves sleep…
[17] Suomen unitutkimusseura ry: Unettomuuden hoito (2008) / Fimea: Circadin valmisteyhteenveto
[18] WebMD: Melatonin for Jet Lag
[19] Terveyskirjasto: Aikaerorasitus (jet lag)
[20] Terveyskirjasto: Viivästynyt unijakso
[21] RxList: Melatonin Side Effects
[22] Hansen, M. V., et al. (2015). Melatonin for pre‐and postoperative anxiety…
[23] NHS (UK National Health Service): Melatonin
[24] Andersen, L. P., et al. (2016). The Safety of Melatonin in Humans.
[25] Fimea: Melatonin Orion valmisteyhteenveto
[26] Medscape: Melatonin Drug Interactions
[27] Lääkeinfo.fi: Circadin (melatoniini)
[28] Terveyskirjasto: Unettomuus
[29] Terveyskirjasto: Unihygienia eli hyvä uni
[30] Lemoine, P., et al. (2007). Prolonged-release melatonin improves sleep quality…
[31] Olo-apteekki: Melatoniinin haittavaikutukset
[32] Terveystalo: Melatoniini
[33] Cleveland Clinic: Melatonin
[34] Aava: Melatoniini – lempeä apu nukahtamiseen
[35] Yliopiston Apteekki: Usein kysyttyä melatoniinista
[36] Fimea: Orimelan valmisteyhteenveto
[37] Fimea: Melatonin Pharma Nord valmisteyhteenveto